Lukutaidon heikkeneminen on uhka yhteiskunnalle

Suomi on ajautumassa lukutaidon osalta kohti luokkayhteiskuntaa, jossa korkean lukutaidon yksilöt menestyvät ja lukutaidottomat tippuvat kelkasta. Lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys. Nyt onkin tunnistettava lukutaidon heikkenemiseen liittyvät riskit ja alettava kohottamaan lukutaidon arvostusta halki yhteiskunnan, myös riittävin taloudellisin panostuksin.

Aleksis Salujärvi kirjoitti jo muutama vuosi takaperin lukutaidottomuuden kurimuksesta Maailman Kuvalehdessä (9/2016). Oppimistuloksia on mahdoton saavuttaa ilman sujuvaa luetun ymmärtämistä, puhumattakaan, että yksilö hallitsisi akateemisissa jatko-opinnoissa vaadittavan kriittis-analyyttisen lukutaidon.

Lukutaidon merkitys on yhteiskunnallisesti kasvussa. Tieto lisääntyy, kulttuuri digitaalistuu ja vaatimukset lukutaidon osalta moninaistuvat. Samanaikaisesti suomalaisten lukutaito kuitenkin heikkenee. Erityisen huolestuttavaa on seurata nuorten lukutaidon rapistumista. Suomessa voidaankin myös lukutaidon osalta nähdä jakautumista hyväosaisiin ja heikommin menestyviin. Niiden, joiden lukutaito on heikko, osana ovat myös muut vaikeudet yhteiskunnallisessa ja henkilökohtaisessa elämässä. Etenkin pojat ja nuoret aikuiset miehet ovat vaarassa syrjäytyä.

Lukukeskuksen mukaan lukutaito “on yksi demokratian toteutumisen edistäjä, ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa”. Salujärvi kirjoittaa suomalaisen koulutuspolitiikan tilanteeseen, jossa “hyväosaisten perheiden lapset pärjäävät paremmin ja ongelmiin ajautuneiden perheiden lapset eivät opi edes lukemaan”. Kehitys on erittäin huolestuttava, sillä suomalainen menestystarina on rakentunut ihanteelle tasa-arvoisesta ja korkean koulutustason saavuttaneesta kansasta. Hallitus on osaltaan kiihdyttänyt eriarvoisuuden kasvua leikkaamalla merkittäviä summia koulutuksen perusrahoituksesta. Tämä polarisoitumisen kierre on katkaistava.

Nyt onkin tunnistettava lukutaidon heikkenemiseen liittyvät riskit ja alettava kohottamaan lukutaidon arvostusta halki yhteiskunnan. Käänne edellyttää myös riittäviä resursseja. Tulevan hallituksen tehtäväksi jää vahvistaa edellytyksiä lukemisharrastukselle, lukemiselle ja lukutaidon tukemiselle kouluissa ja kirjastoissa ja suomalaisen kirjallisuuden parissa tehtävälle työlle.

Lukeminen on investointi elämään. Pidetään kiinni kaikkien oikeudesta korkeaan lukutaitoon ja sen suomiin mahdollisuuksiin menestyä elämässä.