Ilmastoteot ovat kaikkien vastuulla

Hämeen Sanomissa 18.6 julkaistu mielipideteksti ilmastotekojen tärkeydestä. Kaikille ei liene edelleenkään täysin selvää, että länsimaisen elämäntyylin ekologinen kuormittavuus on maapallon kantokyvyn näkökulmasta liian suuri, ja kulutusta on merkittävällä tavalla kyettävä vähentämään niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla.

Raimo Sailas kirjoitti Hesarin kolumnissaan (12.6.2018) ilmastonmuutoksen taklaamisen tärkeydestä ja muistutti ekologisen välinpitämättömyyden dramaattisista seurauksista. Sailaksen teksti oli asiallinen mutta sanomaltaan turhauttavan moneen kertaan käsitelty. Ilmastonmuutos on valtava uhka ja meistä liki kaikki tietävät sen. Ylen kyselyssä (2.1.2018) vain joka kymmenes suomalainen katsoi, että ilmastonmuutos on vähäinen ongelma tai ei ongelma lainkaan.

Suomalaisille ilmastonmuutos on asia, jota on helppo kauhistella, mutta vaikea sitouttaa omaa toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Esimerkiksi kasvisruokavalion tiedetään tutkitusti olevan tehokkain tapa pienentää ympäristöjalanjälkeä. Silti suomalaiset syövät lihaa alati kasvavassa määrin. Lentämistä pitäisi sitäkin vähentää. Suomalaiset lentävät kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin. Nautinnonhakuisuus ja raha painavat vaakakupissa ympäristöä enemmän kansanenemmistön huolenilmauksista huolimatta.

Suomalaiset ovat ilmastoteoissaan pahemman luokan epäonnistujia – mutta niin ovat valtiot ja ylikansalliset yhteenliittymätkin. Toukokuun lopulla uutisoitiin kymmenen perheen haastaneen Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti miljoonien ihmisten toimeentuloon. Vuonna 2050 maailmassa arvioidaan olevan 140 miljoonaa ilmastopakolaista ihmisten menetettyä kotinsa kuivuuden, huonon sadon, nousevan meren ja myrskyjen takia. Ilmastonmuutoksen vuoksi kärsivillä ihmisillä ei ole aikaa odottaa.

Ilmastonmuutosta ei pidä tarkastella vain yksilöiden, vaan myös ja ennen muuta yhteiskuntarakenteellisena ongelmana. Aiheesta vastikään väitelleen Lauri Lahikaisen mukaan ilmastonmuutos on seuraus globaalin kapitalismin normaalista toiminnasta. Ihmiskunnan tulisikin ilmastonmuutos selättääkseen pyrkiä eroon jatkuvan talouskasvun pakosta ja ylettömästä voitontavoittelusta. Vuonna 2050 maailmassa on ihmisiä 9,8 miljardia ja vuonna 2100 jo 11,2 miljardia. Jos näille ihmisille talouskasvuajattelulle välttämätön kuluttaminen on yhtä suuri pakkomielle kuin valtaosalle meistä, alkaa peli olla viimeistään menetetty.

Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että elämme koko ihmiskunnalle ratkaisevia aikoja. Muutos henkilökohtaisissa elämäntavoissa pelottaa, jolloin monille on helpompi pitäytyä vanhoissa ja turvallisissa rakenteissa kuin lähteä purkamaan niitä uusien tieltä. Ratkaisuja ja muutoksia elämäntapaamme on jokaisen meistä kuitenkin tehtävä. Keskeistä on oppia kuluttamaan vähemmän ja kasvattamaan lapsemme tekemään samoin. Jos sanomme arvostavamme maapalloa, sen luontoa ja moninaisuutta, tulee tämän myös näkyä konkreettisesti teoissamme.