Hyvästit oikeaoppiselle joululle

Monet haluavat omia joulun vieton ja merkityksen. Ei kuitenkaan ole oikeaa tapaa viettää joulua tai edes syytä sille, miksi sitä juhlimme. Ensisijaisinta on mielestäni olla kiitollinen siitä, että voimme viettää joulua iloisissa merkeissä. Siinä missä pastafareille joulunaika on lomailun juhlaa, on se toisille muistutus elämän nurjasta puolesta.

Jouluna minun tekisi mieleni kääntyä pastafariksi. Pastafarit eivät nimittäin tunnusta virallisia dogmeja, eivätkä liitä jouluun mitään rituaalisia velvoitteita. Lentävän Spagettihirviön Kirkossa joulunaikaa kutsutaan sen sijaan yksinkertaisesti lomaksi. Mikä onkaan mahtavampaa kuin suhtautua jouluun rennon yhdentekevästi!

Suomalainen joulu on historiallisesti rakentunut juhla, joka on täynnä tuttuja ja samaistuttavia perinteitä. Isolle joukolle joulu yhdistyy edelleen kristinuskoon, vaikka alkuperäisesti Jeesus liittyy jouluun yhtä vähän kuin Johannes Kastaja juhannukseen. Kristityt omivat joulun aikanaan roomalaisilta, jotka viettivät sitä lähinnä juopotellen ja rietastellen. Suomeen joulu tuli tuontitavarana ja korvasi vähitellen syksyisin vietetyn kekrijuhlan. Lahjoja jouluna on alettu jakaa perheen kesken vasta 1800-luvulla. Nyttemmin joulu on alkanut näyttäytyä irvokkaana kulutusjuhlana, jota ennen ja jonka aikana ihmiset ryntäilevät maanisesti ostoskeskuksissa ja tyydyttävät tarpeitaan shoppailemalla kaikkea tarpeetonta.

Mikä siis mahtaa olla joulun tulevaisuus? Onko mahdollista, että joskus viettäisimme joulua tiukoista dogmeista ja rituaaleista vapaana? Filosofian tutkija Sami Syrjämäki muistuttaa tekstissään Taistelu joulusta, ettei kenelläkään ole moraalista oikeutta vaatia joulua ainoastaan omaksi juhlakseen. Hänen mukaansa joulu on monta asiaa, mutta ei välttämättä mikään tietty. Jos siis yksi viehtyy joulusta köyhien ja kuolleiden muistojuhlana tai toinen iloitsee siitä pitkään odotetun sukutapaamisen vuoksi, on heillä molemmilla yhtäläinen oikeutus joulunvietolleen.

On silti hyvä muistaa, ettei joulun vietto ole kaikille yhtäläisesti mahdollista. Aina on olemassa heitä, joille joulu alleviivaa köyhyyttä, yksinäisyyttä tai päihdeongelmia – siis kaikkea muuta kuin rentoa yhdentekevyyttä. Itse kuulun etuoikeutettuihin, sillä saan joulun ajan lukea kirjoja ja katsella elokuvia ilman pakkoa, vastuita, huolia tai murheita. Osin siksi myös vilpittömästi toivon, että meistä jokaisella olisi mahdollisuus viettää joulua omintakeisesti, kenties jopa kevyen harhaoppisesti. Lomaillen.