Äänestäjä, muista seuraavat asiat ehdokasta etsiessäsi

Ehdokkaan löytäminen ei ole helppoa. Siksi olen tehnyt seuraavan muistilistan, joka toivottavasti auttaa oikean ehdokkaan löytämisessä. Lähtökohtana on oikeanlaisten kysymysten esittäminen ja äänestyskäyttäytymiseen liittyvien taustatekijöiden tunnistaminen. Lopulta kuitenkin hyvän päätöksen sinetöi se, onko osaavaa ja hyvältä tuntuvaa ehdokasta tarjolla.

Äänestäjä, muista ainakin nämä asiat ehdokasta etsiessäsi,

  • Monimutkaisiin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja; se, joka niitä yrittää tarjota, tuskin on asioista sitäkään vähää perillä.
  • Hyvä ehdokas on valmis kuuntelemaan asiantuntijoita silläkin uhalla, että joutuu nöyrtymään oman tietämättömyytensä edessä.
  • Politiikon arvostettavimpia ominaisuuksia ovat sosiaaliset ja interpersoonalliset taidot ja kompromissi- ja yhteistyövalmiudet. Poliitikon tulisi kyetä kuuntelemaan kansalaisten huolenaiheita ja sitoutua niiden ratkaisemiseen. Poliitikolle katsotaan myös eduksi hyvät esiintymistaidot, älykkyys, lahjomattomuus ja rehellisyys. (Murray, 2015.)
  • Vaadi ehdokkaaltasi heidän väitteidensä tueksi lähteitä ja riippumatonta tutkimustietoa; jos et niitä saa, vaihda ehdokasta.
  • Suomi ei voi jarruttaa kansainvälisesti isoja murroksia, kuten palvelujen digitalisoitumista tai tekoälyn ja robotisaation kiihtyvää kehittymistä.
  • Suomalaiset ovat arvoiltaan ja identiteeteiltään tutkitusti melko samankaltaisia; vastakkainasettelu on monin paikoin liioiteltua.
  • Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä; eristäytymispolitiikka ei ole Suomen kaltaiselle pienelle maalle uskottava vaihtoehto.
  • Koulutus on lukuisilla mittareilla yhteiskunnan tärkeimpiä investointeja; nykyhallitus leikkasi koulutuksesta 670 miljoonaa euroa.
  • Suomen on oltava mukana ratkaisemassa isoja globaaleja kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta tai ydinaseriisuntaa; mitä ripeämmin ja esimerkillisemmin, sen parempi.
  • Maahanmuutto on ilmiö, joka ei tule poistumaan rajat sulkemalla; se maa, joka onnistuu maahanmuuttajien yhteiskunnallisessa integroimisessa, menestyy.
  • Tasa-arvoinen yhteiskunta on tutkimusten mukaan paitsi hyvinvoiva myös tasaisesti vauras.
  • Sovittuja kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistusta, on noudatettava myös silloin, jos ne uhkaavat esimerkiksi valtioiden välisiä kauppasuhteita.
  • Jonkin puolueen suosiminen tai sivuuttaminen historiallisiin syihin tai imagoon vetoamalla on harkitsematonta; painoarvoa on syytä antaa puolueen vaaliohjelmalle sekä ehdokkaan arvoille, periaatteille ja perustelluille henkilökohtaisille näkemyksille.
  • Muista, että äänestämiskäyttäytyminen on (tunne)psykologiaa; valintaan vaikuttavat niin ehdokkaan ulkonäkö kuin äänestäjän tarve hakea ehdokkaasta itsevarmuuden, lämmön ja paineensiedon signaaleja. Ole tietoinen näistä mekanismeista.
  • Suomalaisten mielestä maamme tärkeimmät menestystekijät ovat koulutus, luonto ja luovuus; on ainoastaan luonnollista, että niihin myös panostetaan.
  • Suomi on mitatusti maailman tai Euroopan paras tai kärjen tuntumassa vakaudessa, turvallisuudessa, vapaudessa, hallinnossa, alhaisessa rikollisuudessa, korruption vähyydessä, lehdistönvapaudessa, inhimillisessä hyvinvoinnissa, perusoikeuksien suojelemisessa, onnellisuudessa, tasa-arvossa, alhaisessa köyhyydessä, tuloerojen mataluudessa, ilmanlaadussa, inhimillisen pääoman määrässä, lukutaidossa, digitaalisissa palveluissa, yritysmyönteisyydessä, puhtaassa teknologiassa, lapsiin kohdistuvassa oikeudenmukaisuudessa, vastasyntyneiden elinajanodotteessa, liikunta-aktiivisuudessa, kahvinjuonnissa ja saarten määrässä. (Tilastokeskus, 2019.) Unohda siis kohtuuttomat pelottelupuheet siitä, että Suomessa asiat olisivat kurjasti tai menossa jatkuvasti heikompaan suuntaan, ja keskity positiivisuuteen.

Onnea etsintään!