Kulttuuri on terveen kansallisen itsetunnon perusta

Kulttuuria ja taidetta tulee puolustaa, sillä vain siten voimme varmistaa, että olemme kosketuksissa sekä itseemme että muihin maailman ihmisiin. Taide ravitsee, ravistelee ja kasvattaa. Kulttuuriperintöämme vaalimalla muistutamme myös itseämme siitä, mikä meitä suomalaisina ja eurooppalaisina yhdistää.

Kansallinen politiikka on kansainvälistä politiikkaa 

Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, eikä voi kapertyä sisäänpäin. Isot globaalit uhkakuvat ja niiden ratkaisut, ilmastonmuutos, teknologinen murros ja kansainvälinen turvallisuus, edellyttävät valtioiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Suomen on oltava kansainvälisillä areenoilla aktiivinen ja omissa toimissaan esimerkillinen.

Äänestäjä, muista seuraavat asiat ehdokasta etsiessäsi

Ehdokkaan löytäminen ei ole helppoa. Siksi olen tehnyt seuraavan muistilistan, joka toivottavasti auttaa oikean ehdokkaan löytämisessä. Lähtökohtana on oikeanlaisten kysymysten esittäminen ja äänestyskäyttäytymiseen liittyvien taustatekijöiden tunnistaminen. Lopulta kuitenkin hyvän päätöksen sinetöi se, onko osaavaa ja hyvältä tuntuvaa ehdokasta tarjolla.

Tärkeimmät vaaliteemani

Tässä tekstissä avaan ja lyhyesti taustoitan tärkeimpiä vaaliteemojani: koulutusta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristöä. Toivon, että uskaltaudut kysymään tarkentavia kysymyksiä, mikäli niitä ilmenee.

Kohteleeko media ehdokkaita tasapuolisesti?

Vaalityössä minua on ihmetyttänyt erityisesti painetun median puolueiden kärkiehdokkaisiin kohdistuva suosiminen. Demokratian ja reilun pelin hengessä olisi parempi, että kaikki ehdokkaat saisivat yhtä paljon näkyvyyttä ja tätä kautta tulisivat äänestäjille tutummiksi. Nyt tilanne on väistämättä hivenen vinoutunut.

Lukutaidon heikkeneminen on uhka yhteiskunnalle

Suomi on ajautumassa lukutaidon osalta kohti luokkayhteiskuntaa, jossa korkean lukutaidon yksilöt menestyvät ja lukutaidottomat tippuvat kelkasta. Lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys. Nyt onkin tunnistettava lukutaidon heikkenemiseen liittyvät riskit ja alettava kohottamaan lukutaidon arvostusta halki yhteiskunnan, myös riittävin taloudellisin panostuksin.

Kanadasta monikulttuurisuuden mallia Suomelle

Kanadalaiset arvostavat monikulttuurisuutta korkealle osana kansallista identiteettiään. Maassa useaan kertaan vierailleena voin todeta, että kanadalaisessa ilmapiirissä ja asenteessa olisi meillä suomalaisilla paljon opittavaa. Ja mikä meitä toisaalta estää? Monikulttuurisuuden demonisoimisesta pitäisi vain siirtyä sitä arvostavaan ja kunnioittavaan suhtautumiseen. Monikulttuurisuus on mahdollisuus, ei uhka.

Hyvät 30 syytä äänestää vasemmistoliittoa

Eräät ovat pohtineet, miksi puoluevalintani on vasemmistoliitto, eikä esimerkiksi piraattipuolue tai vaikkapa vihreät. Tässä postauksessa listaan niitä syitä, jotka henkilökohtaisesti ovat ohjanneet minut vasemmalle, vaikka onkin selvää, että myös muissa puolueissa kuin vasemmistoliitossa on näkemyksilleni sijaa ja aktiiveina hyviä tyyppejä. Olen kiitollinen, että vähäisestä poliittisesta kokemuksestani huolimatta, minut on otettu hyvin vastaan, kannustettu ja annettu tilaa tehdä omannäköistäni politiikkaa. Lopulta, kaiken taustalla meillä vasemmistoliitossa on yhteiset ja tärkeinä pidetyt arvot.

Tuttuus ei takaa poliittista pätevyyttä

Kuka tai ketkä saavat vaalien alla eniten palstatilaa? Millä perustein? Poliittinen kirjoittelu on kaikenkirjavaa. Asiantuntijatiedon tulisi olla julkisen keskustelun ytimessä, mutta vaalien lähestyessä faktat saavat usein väistyä mutun tieltä. Toivotaan, että lukijat ovat valveutuneita ja tunnistavat poliittisen vaikuttamisen mekanismeja.

Nationalisti, elät myytistä

Nationalistit ovat villiintyneet ja vaativat tilille kaikkia hallitsematonta haittamaahanmuuttoa hyysääviä poliitikkoja. Kysyn, voisiko nationalisti toisinaan kääntyä arvostelussaan myös itseensä ja pohtia kriittisesti, millainen on se näkemys, jota itse edustaa: sovinnollista ja hyvänlaatuista isänmaallisuutta vai tuhoavaa ja yhteistyön tukahduttavaa äärinationalismia?

Koulutus ja sivistys maamme menestystekijöinä

Koulutus- ja sivistystahto on Suomen menestymisen tärkein yksittäinen edellytys. Silti politiikassa tätä asiaa väheksytään. Miksi?  Koulutus kaipaa panostamista, jotta voimme tulevaisuudessakin rakentaa tasa-arvoista ja arvopohjaltaan kestävää yhteiskuntaa ja erottua kansainvälisesti eduksemme.

Haaviston sinivihreä tunnustus

En ole innokas kapitalismin ystävä. Pikemminkin suhtaudun siihen kriittisen varautuneesti. Kapitalismi voisi ihanteellisimmillaan toimia, mutta nyt se ei ole onnistunut vakuuttamaan kuin ne, joita järjestelmä eniten taloudellisesti ja vallan kasvun osalta hyödyttää. Vihreät julisti Pekka Haaviston suulla kannattavansa markkinataloutta. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi itse olen mielummin ylpeästi vihervasemmistolainen.

Nuoret etääntyvät politiikasta – ja se on valtavan suuri huoli

31.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Nuoret etääntyvät politiikasta ja kokevat passiivisuutta suhteessa äänestämiseen ja yhteisten asioiden hoitoon. Nuorilla on varmasti syynsä, josta poliitikot saavat ansaitun osansa. Nuoria tuleekin kannustaa osallistumaan politiikkaan ja kansalaisyhteiskunnassa toimimiseen. Heitä tulee myös kuunnella ja osoittaa, ettei politiikka ole yhdentekevää teatteria.

Opettajien koulutus ei tue ekologista vastuullisuutta

29.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Helsingin Sanomissa 29.1.2018 julkaistu juttu ekologisen kasvatuksen ja sivistyksen tarpeellisuudesta ja siitä, miten opettajankoulutuksessa tähän tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jutun kirjoittivat yliopiston dosentti Pekka Räihä ja väitöskirjatutkija Ville Mankki, oma roolini oli lähinnä konsultatiivinen.

Hallituksen koulutuspolitiikka ei vakuuta

27.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Hallituksen koulutuspolitiikka on keskittynyt perusrahoituksen karsimiseen, hankehumppaan ja elinkeinoelämän vaikutusvallan lisäämiseen koulutuksen kentällä. Koulukenttä pahoinvoi ja opettajien tyytymättömyys kasvaa, ja täysin aiheesta. Nyt tarvitaan koulutuspolitiikan parametrien totaalista uudelleen kalibrointia.

Poliittinen mustamaalaus ei sovi kaikille

15.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Peli kovenee ja asiapuhe ohenee. Vaalit lähestyvät ja tämä näkyy pelkopuheen voimistumisena, syyllisten etsimisenä ja vastakkainasettelujen keinotekoisena rakentamisena. Miten sitten suojautua populismilta? Tämä lienee äänestäjien suurin yksittäinen huolenaihe.

Hyvä yhteiskunta rakentuu solidaarisuudelle

11.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Solidaarisuuden tulee olla politiikan kovaa ydintä. Ilman solidaarisuutta emme onnistu rakentamaan kestävää, tasa-arvoista tai ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhteiskuntajärjestystä. Solidaarisuutta tarvitaan myös kapitalismin onnistuneeseen toteuttamiseen. Tätä on hyvä pohtia hetkellä, jolloin vietetään ihmisoikeuksien 70-vuotista taivalta ja globaalia nykytilaa.

Ekologinen sivistys kasvatuksen keskiöön

Hämeen Sanomissa 3.12. julkaistu teksti käsittelee ekologisen sisivtyksen kasvatuksellista merkitystä ja tarpeellisuutta. Opettajien vastuu ekologisen tietoisuuden ja kestävän luontosuhteen vahvistamisesta on suuri, ja tuota vastuuta tulee alkaa kantamaan. Kasvatusajattelua on myös isommin ravisteltava ja kouluissa alettava keskittymään entistä vahvemmin moraalikasvatuksellisten tavoitteiden edistämiseen.

Moniselitteinen sukupuoli

30.10.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Hämeen Sanomissa 30.10 julkaistu vastine juridista sukupuolen määrittelyä koskien. Sukupuoli on moniselitteinen kategoria, joka edellyttää myös Suomen lainsäädännöltä moninaisuuden huomioivan suojan.

Suhteemme työhön muututtava

Tampereen Piraattien puheenjohtaja Juho Karvisen kanssa Hämeen Sanomiin (8.10.2018.) laadittu mielipideteksti käsittelee työtä ja työnmäärää. Tulevaisuudessa on keskityttävä tekemään ennen kaikkea sellaista työtä, jolla on arvoa ja mielekkyyttä tekijälleen. Työn muuttuva luonne pakottaa meitä miettimään entistä tarekmmin, mitä työltä haluamme ja miten vähenevä työ voisi koitua lisääntyvän vapaa-ajan myötä iloksemme ja onneksemme.

Mielikuvat politiikan tekemisen riesana

Mielikuvat ohjaavat ihmisen toimintaa, politiikkaa ja suhtautumistamme politiikan tekijöihin. Itsekritiikki ja itseymmärryksen lisääminen auttavat tässäkin asiassa poistamaan ennakkoluuloja ja luomaan rakentavaa yhteistyötä. Teksti julkaistu Hämeen Sanomissa 5.9.2018.

Varo tyhjänpuhujia!

Tyhjänpuhujat ovat sosiaalisen median jatkuva riesa. He tyrehdyttävät rakentavan ja faktaperustaisen keskustelun, ja dominoivat keskusteluja aggressiivisella ja sisältököyhällä retoriikalla. Sen sijaan, että käyt kalisuttamaan sapeleita tyhjänpuhujien kanssa, jätä heidät omaan arvoonsa ja ala perehtymään asioihin niiden vaatimalla monipuolisuudella ja syvällisyydellä. Kirjasto on hyvä paikka aloittaa.

Teksti julkaistu Hämeen Sanomissa 26.7.2018.

Tyhjänpuhujat turvautuvat hokemiin

Toimittaja Johanna Korhonen nosti lukemassani kolumnissa esiin tavan käyttää hokemia ja riskin langeta niihin kuulijan ominaisuudessa. Korhosen tekstissä oli pontta ja puhuttelevuutta. Politiikassa tyhjänpuhujat tunnistaa heidän tyylistään viljellä kaiken maailman hölynpölyä verhottuna viisaudeksi.

Ilmastoteot ovat kaikkien vastuulla

Hämeen Sanomissa 18.6 julkaistu mielipideteksti ilmastotekojen tärkeydestä. Kaikille ei liene edelleenkään täysin selvää, että länsimaisen elämäntyylin ekologinen kuormittavuus on maapallon kantokyvyn näkökulmasta liian suuri, ja kulutusta on merkittävällä tavalla kyettävä vähentämään niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla.

Kesäkampanja 2018 käyntiin

Hattula-Päivät käynnisti onnistuneesti kesäkampanjan 2018. Väkeä ja kriittisiä keskusteluja sekä mukavia jälleenkohtaamisia riitti. Ja mikä tärkeintä, Hattulan väkikin tuntuu löytävän vuosi vuoden jälkeen paremmin vasemmistoliiton teltalle.

Kouluja kehitettävä tasapuolisesti

Suomessa rakennetaan ja peruskorjataan kouluja kiihtyvällä tahdilla. Miten käy kehittämisen niissä kouluissa, joissa akuuttia korjaamisen tarvetta ei ole? Eriarvoistuvatko koulut entisestään? Teksti julkaistu Hämeen Sanomissa 4.5.2018.

Mihin suuntaat, tulevaisuuden Suomi?

Suomi sai kunnioitettavat 100-vuotta itsenäistä aikaa täyteen viime vuonna, ja juhlallisuudet olivat sen mukaiset. Arki tulee kuitenkin nopeasti eteen, eivätkä tulevaisuuden haasteet katoa historiaan tuijottamalla. Suomessa tulee vetää työhaalarit ylle ja lähteä toden teolla ratkomaan niitä ongelmia, jotka tulevat määrittämään maan ja isommin koko maapallon suunnan. Nyt muokattu teksti on julkaistu alkuperäisesti Hämeen Sanomissa joulukuussa 2017.

Terveenä hautaan

Ihmisellä on vapaus elää epäterveellistä elämää. Missä määrin elämäntapavalinnat ovat kuitenkin myös yhteiskunnan asia? Ihmisten epäterveellisiä elämäntapoja ohjaavat monet tekijät. Saako yhteiskunta määrittää, millaista elämää yksilön tulisi elää?

Politiikan uudistukset ovat tervetulleita

Mikä on poliittisen päätöksenteon tila Suomessa? Tarvitaanko politiikan tekemiseen radikaaleja muutoksia, ja voisiko vähemmistöhallitus olla Suomessakin ratkaisu laajemman poliittisen konsensuksen ja luottamuksen rakentamiseksi?