Poliittinen keskusteluilmapiiri vaatii huolenpitoa

Rakentava ja asioita edistävä poliittinen keskustelu ei synny itsestään, vaan sitä on itse kunkin poliittisen toimijan vaalittava. Tämä ei kuitenkaan populismin ja hajaannusta lietsovan poliittisen kovapuheisuuden aikana ole helppoa. Yritettävä kuitenkin on, sillä seuraukset voivat olla vakavat.

Hyvästit oikeaoppiselle joululle

23.12.2020LUE KOKO KIRJOITUS

Monet haluavat omia joulun vieton ja merkityksen. Ei kuitenkaan ole oikeaa tapaa viettää joulua tai edes syytä sille, miksi sitä juhlimme. Ensisijaisinta on mielestäni olla kiitollinen siitä, että voimme viettää joulua iloisissa merkeissä. Siinä missä pastafareille joulunaika on lomailun juhlaa, on se toisille muistutus elämän nurjasta puolesta.

Kulttuuri on terveen kansallisen itsetunnon perusta

Kulttuuria ja taidetta tulee puolustaa, sillä vain siten voimme varmistaa, että olemme kosketuksissa sekä itseemme että muihin maailman ihmisiin. Taide ravitsee, ravistelee ja kasvattaa. Kulttuuriperintöämme vaalimalla muistutamme myös itseämme siitä, mikä meitä suomalaisina ja eurooppalaisina yhdistää.

19. Vasemmistoliitto kannattaa 6+6+6-perhevapaamallia. Mitä tapahtuu 18kk jälkeen? Mitä tapahtuu kotihoidontuelle?

Vasemmistoliitto kannattaa kotihoidontuen säilyttämistä ennallaan, kuten itsekin teen.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

18. Miten suhtaudut ns. puoskarilakiin?

Uskomushoitoja pitää valvoa, erityisesti siltä osin, ettei kenenkään terveys vaaraannu haitallisten hoitomuotojen vuoksi. Lasken edellisiin muun muassa hopeaveden ja erilaiset kyseenalaiset vaihtoehtoterapiat. Kuten Hannu Lauerma toteaa: ”“ — uskomushoidoissa on hyviäkin puolia. Ne voivat antaa inhimillistä lämpöä, ja tukea ja rohkaisua. Ongelma on se, että vakavatkin vaivat voivat jäädä hoitamatta, jos turvaudutaan huuhaa-hoitoihin. Lääketieteellinen apu voi viivästyä ja luontaisterapioilla olla arvaamattomia sivuvaikutuksia”. Minulla ei ole mitään esimerkiksi homeopatiaa tai kalevalalaista jäsenkorjausta vastaan. Päinvastoin, niistä saattaa jollekin olla apua. En kuitenkaan hyväksy sitä, että uskomushoitoja saisi käyttää vakavien sairauksien hoidossa tai tilanteissa, joissa lääketiede voi tutkitusti potilasta auttaa, mutta jolta asianmukainen hoito evätään.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

17. Maailmantalouden kasvun veto on mitä todennäköisimmin hiipumassa tulevalla vaalikaudella, mikä vaatii huomion kiinnittämistä kokonaiskysynnän vahvistamiseen kotimarkkinoilla. Miten toimisit kansanedustajana tämän puolesta?

Kotimaisen kysynnän osuutta voidaan vahvistaa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta. Leikkauspolitiikan kierre tulee katkaista. Taakkaa pitää jakaa tasaisemmin. Työllisyyspolitiikka on myös keskeisessä roolissa. Työ ja työntekijä pitää saada kohtaamaan. Työntekijöiden liikkuvuutta pitää vahvistaa, ja lainsäädäntöä on kehitettävä vastaamaan muuttuvan työelämän ja työn vaatimuksia. Työmarkkinajäykkyyttä pitää lievittää, mutta samalla on huolehdittava työntekijän oikeuksista. Kannustinloukkuja pitää lisäksi purkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää uudistaa. Suomessa on pidettävä lisäksi huoli, että maassa riittää työikäistä väestöä. Tässä myös maahanmuutto on isossa roolissa.

Yrittäjyyttä pitää tukea, erityisesti yksinyrittämisen ja pienten yritysten osalta. Yrittäjyyteen tulee kannustaa. Yritystoiminnan olosuhteet pitää rakentaa sellaisiksi, että yritykset näkevät toiminnan Suomessa kannattavana, yritysvastuutaan unohtamatta. 

Mahdollisen taantuman aikaan valtion rooli kulutuksen lisäämisessä on olennainen. Julkista rahaa tarvitaan erityisesti tieverkon ja koulukiinteistöjen kunnostamiseen. Myös teknistä kehitystä tukevat investoinnit pitää saada kasvuun. Suomen asema “suljettuna taloutena” pitää saada muuttumaan. Tuottavuutta pitää lisätä, mikä tarkoittaa teknologisten innovaatioiden, automatisaation ja robotiikan hyödyntämistä.     

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

16. Mikä on kantasi hävittäjähankintoihin?

Hävittäjähankinnat ovat Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle erittäin suuri investointi. Haluan ajatella, että rauhaa ja turvallisuutta rakennetaan kansainvälisen yhteistyön ja diplomatian varaan, olkoonkin, että myös maan oma sotilaallinen puolustuskyky tulee turvata. Hävittäjien määrässä on puhuttu 64. Määrä voisi olla myös pienempi, ei ainakaan tätä suurempi. Nykyisten hävittäjien käyttöikää voisi entisestään lisätä, ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä tukevoittaa. Hävittäjämiljardeille olisi käyttöä myös toisaalla, mikä merkitsee, että kauppoja on mietittävä erittäin tarkasti. Taustalla tulee pitää mielessä myös puolueettomuus Naton suhteen. Se, mistä maasta hävittäjät hankitaan, ei ole neutraali asia.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

15. Millaisena näet lastensuojelun tilanteen tällä hetkellä?

Lastensuojelun tilanne on erittäin huolestuttava. Palvelujen saatavuudessa on ongelmia, erityisesti lasten mielenterveyspalvelujen osalta. Työntekijäpula on krooninen, voimavaroja ei ole riittävästi ja henkilöstön jaksaminen on koetuksella. Uudessa sote-mallissa on varmistettava lastensuojelun riittävät resurssit. Myös lastensuojeluun liittyvien palvelujen valvontaa on tehostettava. Nyt virheitä ja suoranaisia laiminlyöntejä tapahtuu aivan liikaa, sekä kunnallisella että julkisella puolella.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

14. Mikä on näkemyksesi eläinsuojeluasioihin liittyen?

Olen eläinrakas ihminen. Meillä on kotona koira, toinen koiristamme menehtyi vastikään. Puolisoni on eläinlääkäri ja varsin hyvin kartalla eläinhuollollisista ja lainsäädännöllisistä asioista tältä osin. Hän on prepannut minua hyvin. Kannan huolta eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista; Suomessa moni asia on hyvin, mutta parannettavaakin löytyy. Parsinavetoita löytyy yhä, myöskään turkistarhaus ei saa minulta kannatusta. Eläinlakiluonnos on saanut esimerkiksi Animalialta kritiikkiä, mielestäni aiheesta, vaikka parannuksiakin toki on tulossa. Luonnonvaraista eläimistöä pitää suojella myös oikeanlaisella ja kestävällä ilmasto- ja metsäpolitiikalla.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

13. Miksi olisit nuorten näkökulmasta sopiva henkilö vaikuttamaan eduskunnassa?

Tunnen työni puolesta nuorten elämismaailmaa ja heidän ongelmiaan. Kannan huolta nuorten hyvinvoinnista, heidän jaksamisestaan ja pärjäämisestään. Koulutusleikkauksille olen valmis laittamaan stopin sekä nostamaan nuorten asioita isosti kuuluviin. Minulla on nuoriin hyvä keskusteluyhteys. Yhteiskunnan menestyminen on pitkälti kiinni siitä, miten nuoret saadaan työllistymään ja osallistumaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen; siksi nuoriin pitää panostaa.

Nuoret kokevat nykyisten sukupolvien pettäneen heidät, erityisesti ilmastonmuutoksen hoidossa. Olen samaa mieltä. Ilmastonmuutos pitää taklata, mutta se vaatii erityisen järeitä ja nopeita toimia. Nuorten huoli on otettava vakavasti. Nuoret on myös otettava entistä voimallisemmin mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Esimerkiksi äänestysiän laskua olisi syytä vakavasti harkita.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

Kansallinen politiikka on kansainvälistä politiikkaa 

Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, eikä voi kapertyä sisäänpäin. Isot globaalit uhkakuvat ja niiden ratkaisut, ilmastonmuutos, teknologinen murros ja kansainvälinen turvallisuus, edellyttävät valtioiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Suomen on oltava kansainvälisillä areenoilla aktiivinen ja omissa toimissaan esimerkillinen.

Äänestäjä, muista seuraavat asiat ehdokasta etsiessäsi

Ehdokkaan löytäminen ei ole helppoa. Siksi olen tehnyt seuraavan muistilistan, joka toivottavasti auttaa oikean ehdokkaan löytämisessä. Lähtökohtana on oikeanlaisten kysymysten esittäminen ja äänestyskäyttäytymiseen liittyvien taustatekijöiden tunnistaminen. Lopulta kuitenkin hyvän päätöksen sinetöi se, onko osaavaa ja hyvältä tuntuvaa ehdokasta tarjolla.

Tärkeimmät vaaliteemani

Tässä tekstissä avaan ja lyhyesti taustoitan tärkeimpiä vaaliteemojani: koulutusta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristöä. Toivon, että uskaltaudut kysymään tarkentavia kysymyksiä, mikäli niitä ilmenee.

Kohteleeko media ehdokkaita tasapuolisesti?

Vaalityössä minua on ihmetyttänyt erityisesti painetun median puolueiden kärkiehdokkaisiin kohdistuva suosiminen. Demokratian ja reilun pelin hengessä olisi parempi, että kaikki ehdokkaat saisivat yhtä paljon näkyvyyttä ja tätä kautta tulisivat äänestäjille tutummiksi. Nyt tilanne on väistämättä hivenen vinoutunut.

12. Millainen olet taiteen kuluttajana?

Arvostan taidetta ja taiteentekijöitä. Henkilökohtaisesti olen taiteen suhteen kaikkiruokainen, mutta erityisesti pidän surrealistitaiteilija René Magritten töistä. Nykytaiteilijoista minua ovat puhutelleet viimeisimpänä ruotsalaisen Erik Johanssonin digitaiteelliset työt. Myös katutaide kiinnostaa. Taidetta käyn katsomassa säännöllisesti, aina kun kiireet antavat myöden. Matkustaessani pyrin aina käymään katsomassa myös mielenkiintoisia näyttelyitä ja matkakohteen paikallista taidetta.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

11. Miksi kannatat perustuloa?

Kannatan vastikkeetonta perustulomallia, sillä tulevaisuudessa joudumme varautumaan automatisaation ja robotiikan tuomaan massatyöttömyyden uhkaan, joka voi suistaa monet perustoimeentulon varaan. Perustulon tulee selkiyttää nykyistä tukijärjestelmää. Samalla perustulo kannustaa yrittäjyyteen ja innovointiin sekä mahdollistaa yksilölle uusia henkisiä resursseja, joiden varassa tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa, pakkoa ja velvoittamistoimenpiteitä paremmin.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

10. Mielipiteesi maataloustuista?

Suomalaista maataloutta ja maaseuturittämistä tulee tukea, jotta voimme säilyttää korkean omavaraisuusasteen ruuantuotannossa. Tukia tulee kuitenkin tarkastella myös ympäristön näkökulmasta; sellaisia tukia pitää purkaa, jotka ovat ympäristölle selkeästi haitallisia tai tukevat ympäristölle haitallista toimintaa. Tukijärjestelmää tulee selkiyttää ja byrokratiaa vähentää.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

8. Tulisiko koulujen tarjota vegaanista ruokaa oppilaille?

Kyllä pitäisi, sillä vegaanisuus on tulevaisuuden kasvava dieetti, ja ekologisesti hyvä vaihtoehto. Muutoksen kouluruokailussa pitää tapahtua nopeasti, mutta harkituin askelin. Erilaisia vegaanisia kokeiluja on syytä aloittaa kaikissa kunnissa ja kaupungeissa. Niille, jotka ovat jo vegaaneja, tulee ehdottomasti tarjota vakaumuksensa mukaista ruokaa.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

7. Oletko itse kasvissyöjä/vegaani?

Olen sekasyöjä, ja syön siis myös lihaa, kalaa ja äyriäisiä. Punaisesta lihasta olen luopunut miltei kokonaan, kalaa syön säännöllisesti ja kanaakin viikoittain. Pyrin syömään kasvispainotteisesti. Ruokavaliooni vaikuttavat paljon myös perheemme yhteiset ruokailutottumukset.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

6. Kuulutko kirkkoon?

En kuulu kirkkoon. Erosin joitakin vuosia sitten. Olen uskonnollisesti sitoutumaton, toki koulutukseltani uskontotieteilijä. Uskonnot kiinnostavat minua ennen kaikkea inhimillisen käyttäytymisen muotona.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

Lukutaidon heikkeneminen on uhka yhteiskunnalle

Suomi on ajautumassa lukutaidon osalta kohti luokkayhteiskuntaa, jossa korkean lukutaidon yksilöt menestyvät ja lukutaidottomat tippuvat kelkasta. Lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys. Nyt onkin tunnistettava lukutaidon heikkenemiseen liittyvät riskit ja alettava kohottamaan lukutaidon arvostusta halki yhteiskunnan, myös riittävin taloudellisin panostuksin.

Kanadasta monikulttuurisuuden mallia Suomelle

Kanadalaiset arvostavat monikulttuurisuutta korkealle osana kansallista identiteettiään. Maassa useaan kertaan vierailleena voin todeta, että kanadalaisessa ilmapiirissä ja asenteessa olisi meillä suomalaisilla paljon opittavaa. Ja mikä meitä toisaalta estää? Monikulttuurisuuden demonisoimisesta pitäisi vain siirtyä sitä arvostavaan ja kunnioittavaan suhtautumiseen. Monikulttuurisuus on mahdollisuus, ei uhka.

5. Pitäisikö totaalikieltäytyjien rankaisemisesta luopua?

Kyllä, mielestäni pasifismiin ja aseistakieltäytymiseen tulee valintana suhtautua kunnioittavasti. Yhteiskunnan tulisi myös osoittaa varauksetta, että ihmisellä on oikeus tehdä arvovakaumuksensa mukaisia ratkaisuja, etenkin asioissa, jotka ovat luonteeltaan korostuneen eettisiä.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

4. Miksi uskot olevasi paras ehdokas puolueestasi Kanta-Hämeen vaalipiirissä?

Kanta-Hämeestä on monia hyviä ehdokkaita tarjolla, ei yksin vasemmiston listoilta. Katson olevani kokonaisvaltaisesti hyvä valinta. Olen nuorekas, koulutettu ja poliittisesti tuore ehdokas, jolle on tärkeää pitää kiinni omista arvoista ja periaatteista. Osaan kuunnella ihmisiä heitä tuomitsematta ja keskustella myös älyllisesti haastavista aihepiireistä uskottavasti. Tunnen tutkijana, miten tieteellistä tietoa tuotetaan ja miten tietoa tulee tulkita. Pyrin olemaan esittämättä asiantuntijaa niissä aihepiireissä, jotka ovat minulle vieraampia. Sen sijaan uskallan tukeutua asiantuntijoihin ja kysyä asioista minua viisaammilta.

En siis katso olevani paras vaan hyvä ehdokas joukossa hyviä ehdokkaita. Mikäli valinta kohdistuu minuun, voi äänen katsoa menneen luotettavalle, älyllisesti tinkimättömälle ja tieteellistä tietoa etsivälle ja sitä kunnioittavalle ehdokkaalle.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!

Hyvät 30 syytä äänestää vasemmistoliittoa

Eräät ovat pohtineet, miksi puoluevalintani on vasemmistoliitto, eikä esimerkiksi piraattipuolue tai vaikkapa vihreät. Tässä postauksessa listaan niitä syitä, jotka henkilökohtaisesti ovat ohjanneet minut vasemmalle, vaikka onkin selvää, että myös muissa puolueissa kuin vasemmistoliitossa on näkemyksilleni sijaa ja aktiiveina hyviä tyyppejä. Olen kiitollinen, että vähäisestä poliittisesta kokemuksestani huolimatta, minut on otettu hyvin vastaan, kannustettu ja annettu tilaa tehdä omannäköistäni politiikkaa. Lopulta, kaiken taustalla meillä vasemmistoliitossa on yhteiset ja tärkeinä pidetyt arvot.

Tuttuus ei takaa poliittista pätevyyttä

Kuka tai ketkä saavat vaalien alla eniten palstatilaa? Millä perustein? Poliittinen kirjoittelu on kaikenkirjavaa. Asiantuntijatiedon tulisi olla julkisen keskustelun ytimessä, mutta vaalien lähestyessä faktat saavat usein väistyä mutun tieltä. Toivotaan, että lukijat ovat valveutuneita ja tunnistavat poliittisen vaikuttamisen mekanismeja.

Nationalisti, elät myytistä

Nationalistit ovat villiintyneet ja vaativat tilille kaikkia hallitsematonta haittamaahanmuuttoa hyysääviä poliitikkoja. Kysyn, voisiko nationalisti toisinaan kääntyä arvostelussaan myös itseensä ja pohtia kriittisesti, millainen on se näkemys, jota itse edustaa: sovinnollista ja hyvänlaatuista isänmaallisuutta vai tuhoavaa ja yhteistyön tukahduttavaa äärinationalismia?

Koulutus ja sivistys maamme menestystekijöinä

Koulutus- ja sivistystahto on Suomen menestymisen tärkein yksittäinen edellytys. Silti politiikassa tätä asiaa väheksytään. Miksi?  Koulutus kaipaa panostamista, jotta voimme tulevaisuudessakin rakentaa tasa-arvoista ja arvopohjaltaan kestävää yhteiskuntaa ja erottua kansainvälisesti eduksemme.

Haaviston sinivihreä tunnustus

En ole innokas kapitalismin ystävä. Pikemminkin suhtaudun siihen kriittisen varautuneesti. Kapitalismi voisi ihanteellisimmillaan toimia, mutta nyt se ei ole onnistunut vakuuttamaan kuin ne, joita järjestelmä eniten taloudellisesti ja vallan kasvun osalta hyödyttää. Vihreät julisti Pekka Haaviston suulla kannattavansa markkinataloutta. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi itse olen mielummin ylpeästi vihervasemmistolainen.

Nuoret etääntyvät politiikasta – ja se on valtavan suuri huoli

31.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Nuoret etääntyvät politiikasta ja kokevat passiivisuutta suhteessa äänestämiseen ja yhteisten asioiden hoitoon. Nuorilla on varmasti syynsä, josta poliitikot saavat ansaitun osansa. Nuoria tuleekin kannustaa osallistumaan politiikkaan ja kansalaisyhteiskunnassa toimimiseen. Heitä tulee myös kuunnella ja osoittaa, ettei politiikka ole yhdentekevää teatteria.

Opettajien koulutus ei tue ekologista vastuullisuutta

29.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Helsingin Sanomissa 29.1.2018 julkaistu juttu ekologisen kasvatuksen ja sivistyksen tarpeellisuudesta ja siitä, miten opettajankoulutuksessa tähän tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jutun kirjoittivat yliopiston dosentti Pekka Räihä ja väitöskirjatutkija Ville Mankki, oma roolini oli lähinnä konsultatiivinen.

Hallituksen koulutuspolitiikka ei vakuuta

27.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Hallituksen koulutuspolitiikka on keskittynyt perusrahoituksen karsimiseen, hankehumppaan ja elinkeinoelämän vaikutusvallan lisäämiseen koulutuksen kentällä. Koulukenttä pahoinvoi ja opettajien tyytymättömyys kasvaa, ja täysin aiheesta. Nyt tarvitaan koulutuspolitiikan parametrien totaalista uudelleen kalibrointia.

Poliittinen mustamaalaus ei sovi kaikille

15.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Peli kovenee ja asiapuhe ohenee. Vaalit lähestyvät ja tämä näkyy pelkopuheen voimistumisena, syyllisten etsimisenä ja vastakkainasettelujen keinotekoisena rakentamisena. Miten sitten suojautua populismilta? Tämä lienee äänestäjien suurin yksittäinen huolenaihe.

Hyvä yhteiskunta rakentuu solidaarisuudelle

11.12.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Solidaarisuuden tulee olla politiikan kovaa ydintä. Ilman solidaarisuutta emme onnistu rakentamaan kestävää, tasa-arvoista tai ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhteiskuntajärjestystä. Solidaarisuutta tarvitaan myös kapitalismin onnistuneeseen toteuttamiseen. Tätä on hyvä pohtia hetkellä, jolloin vietetään ihmisoikeuksien 70-vuotista taivalta ja globaalia nykytilaa.

Ekologinen sivistys kasvatuksen keskiöön

Hämeen Sanomissa 3.12. julkaistu teksti käsittelee ekologisen sisivtyksen kasvatuksellista merkitystä ja tarpeellisuutta. Opettajien vastuu ekologisen tietoisuuden ja kestävän luontosuhteen vahvistamisesta on suuri, ja tuota vastuuta tulee alkaa kantamaan. Kasvatusajattelua on myös isommin ravisteltava ja kouluissa alettava keskittymään entistä vahvemmin moraalikasvatuksellisten tavoitteiden edistämiseen.

Moniselitteinen sukupuoli

30.10.2018LUE KOKO KIRJOITUS

Hämeen Sanomissa 30.10 julkaistu vastine juridista sukupuolen määrittelyä koskien. Sukupuoli on moniselitteinen kategoria, joka edellyttää myös Suomen lainsäädännöltä moninaisuuden huomioivan suojan.

Suhteemme työhön muututtava

Tampereen Piraattien puheenjohtaja Juho Karvisen kanssa Hämeen Sanomiin (8.10.2018.) laadittu mielipideteksti käsittelee työtä ja työnmäärää. Tulevaisuudessa on keskityttävä tekemään ennen kaikkea sellaista työtä, jolla on arvoa ja mielekkyyttä tekijälleen. Työn muuttuva luonne pakottaa meitä miettimään entistä tarekmmin, mitä työltä haluamme ja miten vähenevä työ voisi koitua lisääntyvän vapaa-ajan myötä iloksemme ja onneksemme.

Mielikuvat politiikan tekemisen riesana

Mielikuvat ohjaavat ihmisen toimintaa, politiikkaa ja suhtautumistamme politiikan tekijöihin. Itsekritiikki ja itseymmärryksen lisääminen auttavat tässäkin asiassa poistamaan ennakkoluuloja ja luomaan rakentavaa yhteistyötä. Teksti julkaistu Hämeen Sanomissa 5.9.2018.

Varo tyhjänpuhujia!

Tyhjänpuhujat ovat sosiaalisen median jatkuva riesa. He tyrehdyttävät rakentavan ja faktaperustaisen keskustelun, ja dominoivat keskusteluja aggressiivisella ja sisältököyhällä retoriikalla. Sen sijaan, että käyt kalisuttamaan sapeleita tyhjänpuhujien kanssa, jätä heidät omaan arvoonsa ja ala perehtymään asioihin niiden vaatimalla monipuolisuudella ja syvällisyydellä. Kirjasto on hyvä paikka aloittaa.

Teksti julkaistu Hämeen Sanomissa 26.7.2018.

Tyhjänpuhujat turvautuvat hokemiin

Toimittaja Johanna Korhonen nosti lukemassani kolumnissa esiin tavan käyttää hokemia ja riskin langeta niihin kuulijan ominaisuudessa. Korhosen tekstissä oli pontta ja puhuttelevuutta. Politiikassa tyhjänpuhujat tunnistaa heidän tyylistään viljellä kaiken maailman hölynpölyä verhottuna viisaudeksi.

Ilmastoteot ovat kaikkien vastuulla

Hämeen Sanomissa 18.6 julkaistu mielipideteksti ilmastotekojen tärkeydestä. Kaikille ei liene edelleenkään täysin selvää, että länsimaisen elämäntyylin ekologinen kuormittavuus on maapallon kantokyvyn näkökulmasta liian suuri, ja kulutusta on merkittävällä tavalla kyettävä vähentämään niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla.

Kesäkampanja 2018 käyntiin

Hattula-Päivät käynnisti onnistuneesti kesäkampanjan 2018. Väkeä ja kriittisiä keskusteluja sekä mukavia jälleenkohtaamisia riitti. Ja mikä tärkeintä, Hattulan väkikin tuntuu löytävän vuosi vuoden jälkeen paremmin vasemmistoliiton teltalle.

Kouluja kehitettävä tasapuolisesti

Suomessa rakennetaan ja peruskorjataan kouluja kiihtyvällä tahdilla. Miten käy kehittämisen niissä kouluissa, joissa akuuttia korjaamisen tarvetta ei ole? Eriarvoistuvatko koulut entisestään? Teksti julkaistu Hämeen Sanomissa 4.5.2018.

Mihin suuntaat, tulevaisuuden Suomi?

Suomi sai kunnioitettavat 100-vuotta itsenäistä aikaa täyteen viime vuonna, ja juhlallisuudet olivat sen mukaiset. Arki tulee kuitenkin nopeasti eteen, eivätkä tulevaisuuden haasteet katoa historiaan tuijottamalla. Suomessa tulee vetää työhaalarit ylle ja lähteä toden teolla ratkomaan niitä ongelmia, jotka tulevat määrittämään maan ja isommin koko maapallon suunnan. Nyt muokattu teksti on julkaistu alkuperäisesti Hämeen Sanomissa joulukuussa 2017.

Terveenä hautaan

Ihmisellä on vapaus elää epäterveellistä elämää. Missä määrin elämäntapavalinnat ovat kuitenkin myös yhteiskunnan asia? Ihmisten epäterveellisiä elämäntapoja ohjaavat monet tekijät. Saako yhteiskunta määrittää, millaista elämää yksilön tulisi elää?

3. Mitkä ovat heikkoutesi poliitikkona?

Päätin liittyä politiikkaan syksyllä 2016. Piipahdin Hattulan vasemmistoliiton kokouksessa, ja siitä kaikki lähti liikkeelle. Tultuani valituksi keväällä 2017 Hattulan kunnanvaltuustoon alkoi poliittinen missioni vähitellen kirkastua. Edelleen olen politiikassa aloittelijan asemassa, mutta joka päivä tulee opittua uusia asioita.

Kokemattomuuteni ohella heikkouksiani ovat asiantuntijuuden kapea-alaisuus. Olen opettajana varsin hyvin selvillä kasvatuksen ja koulutuksen teemoista, mutta muiden alojen osalta asiaosaamiseni on edelleen rajallista. Luen paljon tieto- ja tutkimuskirjallisuutta, mikä osaltaan antaa perspektiiviä eri aihepiireihin. En kuitenkaan väitä olevani mukavuusalueellani esimerkiksi rakentamiseen tai sosiaalihuoltoon liittyvissä erityiskysymyksissä.

Luonteeltani olen pedantti ja asioihin huolellisesti paneutuva. Tämä vie usein aikaa, ja on aina jostakin pois. Toisinaan saatan sortua myös kupla-ajatteluun, kuten kuka tahansa meistä. Minulle on tavallista myös asioiden kanssa näpertely, silloinkin, kun suurten linjojen hahmottaminen riittää. Minua pidetään myös utopistina, mutta uskon, että tämä piirre on pikemminkin poliitikolle myönteinen kuin kielteinen.

Miellän poliitikon henkilöksi, joka asettaa omat näkemyksensä jatkuvasti koetukselle. Vaikka olen koulutettu ottamaan vastaan palautetta ja kritisoimaan näkemyksiäni, voi se toisinaan olla hankalaa. Turhaudun myös usein sellaisiin ihmisiin, jotka eivät vaivaudu selvittämään asioiden taustoja tai olemaan vastaanottavaisia erilaisille näkökulmille. Kärsimättömyydestäni kärsin erityisesti silloin, kun asioiden muuttaminen vaatii aikaa.

JAA SOSIAALISESSA MEDIASSA!